POHJOISEN LOHIJOKIA

 Päivitetty 31.7.2023

POHJOIS-NORJAA 

Varangin niemimaa

Päivitys kesken...

HUOM!

Varangin kaikkiin lohijokiin on noussut paljon kyttyrälohta n. juhannuksesta alkaen. Jokiin on laitettu ns. katiska, mitä pyytää kaikki nousevat kalat. Atlannin lohet nostetaan yli katiskan ylävirran puolelle vapauteen. Kyttyrälohet otetaan pois joesta, tapetaan ja monen joen kalastusseurat ovat myyneet kyttyrät teollisuudelle. Saatua kyttyrää ei saa vapauttaa, vaan  se on tapettava.

Vestre Jakobselva, Annejohka, Annijoki

Sijaitsee Varangin niemimaan itärannalla, vajaat 20 km Vadsön eli Vesisaaren eteläpuolella.

On usean kalaportaan komea lohijoki. Kalaan pääsee parhaiten varaamalla paikallisen majoituksen ja edellyttämällä samalle ajalle lohilupaa Annijoelle. Paikallisella campingilla arvotaan ennen kalastusvuorokauden (klo 18.00) alkua 4-5 kalastuksen ostolupaa. Kurkista myös facebookin sivua Vestre Jakobselava.

Komea on Vestre Jakobselva, Annijohka, Annijoki.

Käy sivulla jakobselva.no. Sieltä löydät joen esittelyn, kalastussäännön ja kuvien lisäksi majoitustarjonnan.

Ota yhtyeyttä majoittajaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Takarajana pitäisin huhtikuuta.

MYÖS SEURAAVIEN JOKIEN PÄIVITYS ON KESKEN: 

Skallelva

Pohjois-Norjan Skallelvajoki on ehkä yksi Varangin niemimaan kuuluisimpia merirautupaikkoja. Joki virtaa mereen nimensä mukaisesti Skallelvin kylän läpi. Sinne on helppo löytää, kun Suomen puolelta ajelee Näätämöön ja sieltä Norjan Neideniin. Täältä on käännyttävä Tanan suuntaan ja Varangerbotnissa on jatkettava tietä no. 93 ohi Vadsjön. Skallelvan ohi ei voi ajaa, koska kylän kohdalla on iso rautasilta ja Skallelv-nimikyltti. Pieni P-paikka löytyy sillan vieressä. Auton takapenkiltä kamat kannattaa tyhjentää takakonttiin.

Meriraudut nousevat merestä nousuveden myötä Skallelvajokeen. Kaloja tavoittaa tuolloin myös aika ylhäältä joesta. Niiden kalastuksen voi aloittaa välittömästi jo sillan yläpuolelta. Koko sillan ympäristön leveä suistoalue on typötyhjä kalastajista laskuveden aikana. Paikalliset kalastajat saapuvat merirautujahtiin heti, kun vesi alkaa nousta. P-paikan puolen hiekkapolku seurailee rantaa ylös päin. Jokivartta on mukava ajan kanssa lähteä nousemaan kohti ylävirran ottipaikkoja.

Vuoroin kävellen ja vuoroin kalastellen etenee huomaamatta ja pikku hiljaa noin reilun kilometrin päähän kohtaan, jossa alkavat pitkiä suvantoja edeltävät pienet kosket. Niistä kannattaa koettaa blinkkejä. Suvannot ovat oivia kalapaikkoja, joissa meriraudut viihtyvät. Itse kalastan rautua sillalta aina ylävirran pitkään ja syvään suvantoon asti.

Skallelva on paikoin aika matala, mutta aivan rannan lähellä on syviäkin pooleja. Aivan joka paikasta joen ylittäminen kahlaamalla ei onnistu. Jokivarressa on vanhojen nuotioiden pohjia, joiden kohdalle kannattaa pysähtyä tauolle. Skallevalla ei kasva puita, sillä olet täysin tundralla. Joen tuntumassa on rutosti pajuja ja niitä todella löytyy, sillä siima tuppaa jostain kumman syystä tarttumaan takaheitossa puskiin koko ajan. Useassa kohdin jokipenkereet ovat korkeat.

Skallelvalla tulee toimeen yhden käden vavalla, siihen sopivalla siimalla ja pienillä perhoilla. Itselläni on mkana yleensä kuutos- ja kymppiluokan vavat. Paikalliset kalamiehet käyttävät yhdeksän-kymmenen, jopa kahden käden 14:n jalan vapoja. Jollain näkyy kädessään kahden

käden 12-14 jalan vapa. Tämä selittyy sillä, että Skallelvassa on myös isoa lohta. Kymmenen kilon koukkuleukaa on paljon helpompi väsytellä raskaammilla välineillä. Jokeen on istutettu Altajoen lohta, sillä sotavuosien tiukkoina aikoina lohikanta romahti tehokkaa pyynnin ansiosta.

Perhot saavat olla pienimmillään numeroa 12-16. Uppoperhoissa, kuten Greenwells Gloryssä ja Black Gnatissa käytän kaksihaaraista koukkua. Hyviä ovat tummat ja vihreät. Pintureista Mosquito on ollut mielestäni paras. Paikalliset käyttävät paljon pieniä nymfejä rautujahdissa. Varmista koukkusääntö. Viehekalastajat heittelevät (10.7. asti) pieniä lippoja ja uistimia. Vaappuja en ole tällä joella nähnyt.

Jalkaan siis ainakin kahluusaappaat tai -housut. Mukaan on otettava myös haavi. Jokivarressa teltta on pystytettävä reilun matkan päähän joesta ja ruoan laittoa varten paras ottaa Trangia. Mikäli nuotion haluaa tehdä, niin tänne tundralle polttopuut on tuotava Suomesta. Jokainen on velvollinen ottamaan mukaansa omat roskansa ja käyttytymään joella rauhallisesti ja asiallisesti.

Skallelva on hieno merirautujoki. Sen maasto on mukavaa kulkea ja siellä ei ole puustoa kävelyä haittaamassa. Rautujakin saa, kun malttaa kalastaa rauhassa eikä pidä turhaa kiirettä jokivarressa. Skallelvajoki sijaitsee Vadsön kunnassa Vadsön ja Vardön välissä.

Jokea hoitavat ja siihen myyvät kalastuslupia Komagin Siltamökillä Skallelv JFF (Jeger og Fiskefellerskap) ja Vadsö JFF. Kalastusluvan ostoon tarvitset desinfiointitodistuksen ja valtion  lohikortin. Joesta nappaavat merilohi, merirautu ja meritaimen.

Kalastusaika Skallelvalla on 22.6.-24.8.  Merirautua saa kalastaa  14.9. asti.

Varmista kesän kalastusajat ja -säännöt ennen kalaan lähtöä facesta Komagvaer jeger og fiskeforening

 Komagelva

Komagille löydät, kun ajelet Neidenistä Varangerbotniin, josta edelleen pohjoiseen Vadsön-Vardön suuntaan. Komag alittaa pikitien lähellä Vardötä.

Komagelva on erilainen perhokalastajan lohijoki. Joki sijaitsee Varangin niemimaalla, tundralla, joten kasvavia puita sieltä on turha etsiä. Niinikään tuulta

löytyy reilunlaisesti. Varo, ettei telttasi, asuntovaunusi tai -autosi lähde tuulen mukaan. Kysy ohjeita lupamyynnistä joen kupeesta!

Kalastusalue alkaa jokisuusta ja jatkuu n. 35 km ylävirtaan. Joella on hyvä olla kahden käden lohikeppi, esim. 15-18-jalkainen. Hyviä perhoja ovat esim. Bomberit, Blue Charm, Green Highlander ja Zulu kokoina 10-14. Joella paikalliset kalastavat siten, että sivuperukkeessa on pieni, pomputtamalla kalastava perho ja siiman päässä iso 1-2/0 perho. Joki on suhteellisen matala ja kalat ovat pooleissa. Yleensä ne painavat parin kilon molemmin puolin, mutta isoja toki myös löytyy!. Kalasto: merilohi, merirautu.

Luvat: Siltamökistä (Bruhytta) jokirannan tuntumasta. Muista, että tarvitset myös valtion kalaluvan, jonka saat esim. netin kautta. Kalastusvälineet desinfioidaan paikan päällä. 

Kesästä 2020 Pohjois-Norjan lohijoille tuli voimaan määräys jokikohtaisesta desinfioinnista. Se jatkuu jokikohtaisena kesällä 2023.

Lue lisää facesta :Komagvaer, Komagelv, Bruhytte, Fiskekort & Cafe.

LÄHELLÄ NEIDENIÄ:

KLOKKERELVA, MUNKELVA JA KARPELVA

Lisätietoa mm. kalaluvista saat jokaisestä näistä kolmesta laittamalla googleen joen nimi + sana fiskekort 

Klokkerelva

Klokkerelva sijaitsee lähellä Neideniä. Sinne pääsee, kun ajelee Ivalon-Kaamasen-Sevettijrven kautta Suomen Näätämöön, sieltä Neideniin. Täältä on suunnattava Tanaan johtavalle tielle. Joki kulkee pikitien vasemmalla puolella paikoitellen jopa alle kilometrin kävelymatkan päässä. Klokkerelvalle pääset jokaiselta ison sorakuopan jälkeiseltä P-paikalta. Matkaa parhaille paikoille on Neidenistä n. 20 km.

Varmista luvallinen kalastusalue ennen kalaan lähtöä. Päivälupia myy Neidenin keskustassa

sijaitseva saamelaismuseo. Kalastusvälineet on desinfioitava Neiden Fjellstuessa ja kalaan lähtevältä vaaditaan myös Norjan valtion ns. lohikortti. Kalavahdille on vaadittaessa esitettävä valtion lohikortti, desinfiointitodostus ja Klokkerin päivälupa. Valtion lohikortin voit ostaa netistä esim. sivun neiden.no kautta.

Kalasto: merilohi, meritaimen.

Joella riittää yhden käden lohivapa tai tukevat heittokalastusvälineet. Suurimmat Klokkerelvan lohet ovat siinä viiden kilon, ehkä reilumman kokoisiakin. Vieheinä käyvät Neidenin perhojen lisäksi  pienet uistimet ja lipat. Ota mukaasi hyttysvoidetta sekä hyttysverkko.

Munkelva

Munkelva on hieno, Pohjois-Norjassa sijaitseva, erilainen lohijoki. Se on kapeimmillaan tuskin viittä metriä leveä. Sen rannalle pääsee, kun ajelee Neidenistä noin kahdeksan kilometriä Kirkkoniemeen päin. Komea Munkelva-kyltti paljastaa Sinun ajavan kohta joen ylittävälle sillalle. Ennen siltaa, sen vasemmalla puolella on pieni P-alue, jolle voit jättää auton. Kalastusalue tosin alkaa vasta kaukana ylävirrassa. Joudut kiertämään ranta-asutusta suolla kävellen kauas ohi korkeajännitepylväitten.

Vastarannalla kalastusalue alkaa hieman alempaa. Sinne haluava joutuu ajamaan sillan yli ja ensimmäisestä kunnollisesta risteyksestä on käännyttävä vasemmalle, sen jälkeen tulee pari käännöstä edelleen risteyksistä vasemmalle. Kun olet P-paikalla, niin alin laillinen pooli on aivan alapuolella. Siitä ylös päin on kalastusaluetta kilometrimäärin. Varmista laillinen kalasusalue ja muut rajoitukset ennen kalaan lähtöä.

Munkelvan yläjuoksulle kannattaa kävelä P-paikalta lähtevää polkua. Paikalliset kalastavat yläkoskilla.

Munkkelvalle mielivän lähin majoitus löytyy Neidenistä. Suomen rajan tuntumassa on Neiden Fjellstue, joka palvelee suomeksi(+47-78996141). Lue lisää Munkelvasta esim. Metsästys ja Kalastus-lehden numerosta 7/2001.

Karpelva
Karpelva on kolmas, pieni Sör Varanger Jeger og Fiskeföreningenin hoitama ja valvoma lohijoki, jonka löydät Neidenelvan läheltä. Sinne pääsee ajamalla ohi Neidenin ja Munkelvan. Hessengistä jatkat  Storskogiin ja tietä no 886 Karpdalin kyläkaupan kupeeseen, P-paikalle, joka sijaitsee ennen kauppaa kulkusuuntaasi nähden oikealla.
Joen alaosassa on pari kalastettavaa poolia ja muutama mukava, syvä monttu. Ylävirtaan lähtevä joutuu jatkamaan pikitietä eteen päin ja kääntymään Karpdasvägenille. Vonkavägenin P-paikka näkyy aukean toisella laidalla ja siitä on lyhyt matka joelle kävellen pitkin alkuosan soista polkua. Täällä ylhäällä kosket ja suvannot vuorottelevat ja ottipaikat löytää paikallisia kalastajia seuraamalla ja jokea lukemalla. Lohien lisäksi täältä voi saada nappaamaan myös meriraudun.
Päiväluvan oston ehtona on voimassa oleva desinfiointitodistus ja valtion lohilupa. Desinfiointi onnistuu mm. Neiden Fjellstuessa lähellä Suomen rajaa. Samalla päiväluvalla saa kalastaa myäs Klokkerelvalla ja Munkelvalla.
Majoitusta löytyy Neidenistä Neiden Fjellstuesta (palvelee suomeksi) puh -4778996141.

Lue lisää Karpelvasta esim. Metsästys ja Kalastus-lehden numerosta 7/2002. 

Lakselva

Lakselva on komea, kalaisa Pohjois-Norjan Porsangerin vuonoon laskeva lohijoki. Sinne kannattaa ajella etelästä esim. reittiä Kemi-Rovaniemi-Ivalo-Kaamanen-Karigasniemi-Karasjok-Skoganvarren Turist & Camping.

Skoganvarressa on hyvä ja mukava majoittua. Se sijaitsee aivan E6-pikatien varrella, ison ja kalaisan järven rannalla. Matkaa lohikalaan on muutama kilometri ja henkilökunta palvelee suomeksi ja opastaa kalapaikoille. Lakselva virtaa pikitien laidalla kohti merta. Joki on jaettu alueisiin, pooleihin ja kalastusmääräyksiä on noudatettava. Niiitä myös valvotaan!

Lakselvin keskustaan on täältä vajaat 30 kilometriä, joten Skoganvarresta on lyhyt matka vaikkapa merikalaan vuonon rannalle tai läheisille tunturijärville.

Lue lisää esim. sivuilta lakselva.no ja skoganvarre.no

Kongsfjordelva

Joki sijaitsee aivan Varangin niemimaan pohjoisosassa ja sinne ajetaan Tana Bron vierestä toista puolta jokea. Kalastona ovat merirautu ja lohi.

Lue lisää mm. Eränkävijästä 2005 (Kogsfjordelvan meriraudut) ja kongsfjord.no